Tilintarkastajan valintavelvollisuudesta määrätään asunto-osakeyhtiölaissa ja mahdollisesti yhtiöjärjestyksessä. Toiminnantarkastajan valitsee aina taloyhtiön yhtiökokous.

Jos tilintarkastajaa ei valita, toiminnantarkastus on osakkaiden käytettävissä oleva helppo ja edullinen keino varmentaa taloyhtiön kirjan- pidon, tilinpäätöksen ja yhtiön hallinnon oikeellisuutta. Käytännössä tilin- tarkastajaa käyttävässä taloyhtiössäkin toiminnantarkastaja voi avustaa tai antaa tilintarkastajalle kirjanpito- ja muuta asiakirja-aineistoa täydentäviä ja todentavia tietoja.

Hyvä käytäntö on, että HT- tai KHT-tilintarkastaja valitaan lain vähimmäisvaatimuksen lisäksi yhtiössä, jossa on erilaisia yhtiövastikeperusteita tai huomattavia yhtiölainoja. Tällöin on tärkeätä varmentaa erilaisten yhtiövastikkeiden kohdennus eri kulu- ja tase erille sekä osakkaiden lainaosuuslaskennan oikeellisuus.

Hyvä käytäntö myös on, toiminnantarkastajan valitsemisesta luovutaan vain, jos kaikki osakkaat ovat edustettuina taloyhtiön hallituksessa tai jos hallituksen ulkopuolella olevat osakkaat siihen suostuvat.

Lain mukaan taloyhtiössä on oltava tilintarkastaja, jos osakashallinnassa on vähintään 30 huoneistoa, jos 1.7.2010 tai sen jälkeen rekisteröidyssä yhtiöjärjestyksessä määrätään tilintarkastajasta tai jos yhtiökokouksessa tilintarkastajan valitsemista vaatii osakkaiden määrävähemmistö (10 % kaikista osakkeista tai 2/3 kokouksessa edustetuista osakkeista). Myös pienen taloyhtiön yhtiökokous voi enemmistöpäätöksellä päättää̈ tilintarkastajan valitsemisesta (tällainen valintapäätös ei sido tulevia yhtiökokouksia). Tilintarkastajalla tarkoitetaan HT- tai KHT-tilintarkastajaa, joka on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen tilintarkastajarekisteriin. Mm. tilintarkastajan riippumattomuudesta, tilintarkastuksesta, tilintarkastus- kertomuksesta ja tilintarkastajan salassapitovelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslaissa (1141/2015).

Lain mukaan taloyhtiössä on oltava toiminnantarkastaja, jos yhtiössä ei ole tilintarkastajaa eikä yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Toiminnantarkastaja on kuitenkin aina valittava, jos yhtiössä ei ole tilintarkastajaa ja toiminnantarkastajan valintaa vaatii yhtiökokouksessa osakkaiden määrävähemmistö (10 % kaikista osakkeista tai 2/3 kokouksessa edustetuista osakkeista). Yhtiöjärjestysmääräyksellä pienet taloyhtiöt voivat luopua toiminnantarkastajan valinnasta tai määrätä myös toiminnantarkastajan valinnasta, silloin kun yhtiössä on valittava tilintarkastaja. Myös yli 30 huoneiston yhtiön yhtiökokous voi enemmistöpäätöksellä valita toiminnantarkastajan, jollei valintamahdollisuutta ole kielletty yhtiöjärjestyksessä̈ (tällainen valintapäätös ei sido tulevia yhtiökokouksia).

Lain mukaan sekä tilintarkastajalla että toiminnantarkastajalla on oikeus saada yhtiöltä palkkio. Palkkion määrästä tai laskutusperiaatteista päätetään yleensä yhtiökokouksessa tarkastajan valinnan yhteydessä. Tilintarkastajan palkkio päätetään yleensä maksaa laskun tai tarjouksen mukaan. Toiminnantarkastajan kohdalla kohtuullisen ja riittävän palkkion maksaminen voi helpottaa osaavan toiminnantarkastajan valitsemista, parantaa toiminnantarkastuksen laatua ja lisätä arvostusta toiminnantarkastusta kohtaan. Käytännössä toiminnantarkastuksen vaatima työmäärä ja palkkion suuruus riippuu mm. yhtiön koosta ja sen kiinteistön ja rakennusten elinkaaren vaiheesta. Yhtiö vastaa myös muista toiminnantarkastuksesta aiheutuvista kuluista.